Päivityksen puutteesta huolimatta puuhattu ollaan

Jälkeä: Echon kanssa olen ajanut 2 kertaa toisen tekemän ja ajetun peltojäljen. Ensimmäinen oli tehty ja ajettu aamulla, päivällä satoi kahteen otteeseen runsaasti, ja jälki oli n. 7 tuntia vanha, 150m pitkä. Annoin Echon nostaa sen janalta ja lähti määrätietoisesti ja rauhallisesti etenemään. Heh, jäljeltä löytyi vielä edellisen jättämät 5 nakinpalaa. Yksi 90 asteen kulma jonka E selvitti hyvin, ja loppupalkaksi Wubba.
Toinen jälki oli reilu 24h vanha, toisella pellolla, n 100m pätkä. Echo nosti hienosti jäljen ja ajoi sen rauhallisesti.

Keppejä ollaan tehty tuoreelle lyhyelle jäljelle, nostaa ne hyvin ja jatkaa jälkeä.

Jättöliikkeissä istu-maahan-seiso ovat kaikki yhtä vahvoja. Niitä on tehty leikityksestä 95% ja seuraamisesta 5%. Onnistumisaste 101%.

Merkille lähetystä eri matkoilta, ja erilaisilla merkeillä.
Eteenlähetystä, päässä ruokapalkka.
Seuraamista ja sen tiiviyttä, kontakti hyvä.
Luoksetuloa, josta seisautus, aloitettu lyhyemmillä matkoilla 5-10-15m. Palkka lelulla.
Estehyppyä josta hyppy, istu-käsky ja luoksetulo hypäten. Pilkottu pieniksi ja muutaman kerran yhdistetty kokonaiseksi liikkeeksi.

Kapulanoutoa 650g: nyt sujuu jo saamarin hyvin! Ei varmasti täyden pisteen liike mutta MINÄ olen tyytyväinen.
Kapulanoutoa esteen yli, takaisin kapula suussa, hyppy kapulan kanssa sujuu hyvin, samoin luovutusasento.

Tarkkuutta tehty, kiihtyy liikaa ja heittelee pikkuesineitä, etsii kuitenkin todella motivoituneena. Vaatii siis rauhoittamista, asian pilkkomista ja hienosäätöä ja TAUKOJA. Luultavasti tekee tauon jälkeen seuraavalla kerralla täydellisen suorituksen Echomaiseen tyyliin.

Pudotettua tehty pihassa, Keinukallion nurmella ja metsässä, hyvin on hiffannut vaikka välimatka ei vielä kovin pitkä (10-20-30m).

Esineruutua pitkäksikasvaneella ruohopellolla ja metsikössä, mielikuvalla ja ilman. Sama se, liivit päälle ja käsky, tuo koira etsii kaiken ja tuo.

Ryömimistä ollaan harjoiteltu muutama lyhyt pätkä.

Emäntä käy kerran tai kaksi päivässä juoksemassa, mukana joko yksi aussienarttu tai kolme aussieurosta (balanssi 50/50) ja välillä rattaat joissa 2v tai kaksi polkupyöräilevää isompaa lasta. Hyvin Pepsikin juoksee mukana eikä ole lenkkien jälkeen rikki tai jäykkä (eikä levonkaan jälkeen).

Raunioille ei olla nyt päästy hetkeen toviin, sillä iltaisin en pikkuneidin vuoksi pääse irtautumaan kun ruoka kulkee mukanani, mutta sinnekin koetetaan pian päästä.

Raunioilla Echo ei 9mm ampumiseen reagoi, haulikkoradalla ei ääniin reagoi, mutta nyt pitkän tauon jälkeen 6mm reagoi paitsi syödessä. Joten tätä aletaan nyt työstää alkuun syömällä. Aikaisemmin 6mm ei tehnyt pahaa lainkaan mutta tästä on nyt kuitenkin pitkä aika, joten saan katsoa peiliin.

Terävä koirapirulaiseni on yllättänyt minut täysin olemalla rauhallinen ja reagoimatta muuta kuin valppaalla katseella hämärässä ja pimeässä vastaantuleviin tai takaa ohikulkeviin ihmisiin! Eilen hämmästyin lisää kun sain tervehtiä puolituttua saman tien varrella asuvaa postilaatikollaan olevaa miestä ääneen! Onko tuo nyt aikuistumassa 4 ikävuoden kynnyksellä?

Haulikkoradalla tottista, raunioilla, estenoutoa, tarkkuutta

Koirakuvaaja yllä
Yksi alligaattori


Toinen alligaattori

Einari: "Siis heitä nyt äkkiä se Wubba!"

Java nauttii

Ja onpa unohtunut mainita esineruutudemo, jonka Java suoritti mallikkaasti lastemme 5-vuotiaiden kaksosserkkupoikien ollessa meillä. Otso oli samana päivänä nyrjäyttänyt nilkkansa, eikä saanut osallistua trampoliinihyppelyyn veljensä Sampon ja Serafian ja Iisakin kanssa, ja Otsolla oli hiukan paha mieli, ymmärrettävistä syistä. Jotenka hain salaperäisen kassin, josta Otso sai valita kolme esinettä. Avaimet, kännykän ja pienen Finnair-nallen Otso valitsi. Sitten hän sai tehtäväkseen mennä piilottamaan ne metsikköön tietylle alueelle, tallasivat alueen äitinsä kanssa. Ja sitten lyötiin vetoa löytääkö Javan nenä niitä ;)

Kuinka ollakaan, Java tottakai haki esineen toisensa jälkeen kauniisti työskennellen ja teki Otsoon lähtemättömän vaikutuksen. Otso halusi ainakin vielä yhden kerran piilottaa esineitä, mutta saman tien trampoliinilla hyppely jäi muilta kesken koska niin halusivat kaikki muutkin.

Muuten koirat ovat käyneet kuluneella viikolla useaan kertaan uimassa Pepsiä lukuunottamatta, koska vaariparka tarvitsee loivan kahluurannan käsipohjaa varten;) Java, Echo ja Caddy ovat nauttineet uimisesta senkin edestä.

Tarkkuutta päätin kokeilla ihan huvin vuoksi ja vähän aktivoinnin nimissä yhtenä päivänä. Tallasin 3 x 3m nurmikkoruudun, jonne pudotin quarterdollarin kolikon, kännykkäkorun jonka halkaisija on n.1,2cm, Serafian pienen hiusdonitsin, noppakuution sekä lyijykynän metallisen nallepään.

Javahan nosti muutama vuosi sitten vastaleikatusta nurmikosta aivan ohuen kultaisen kaulaketjun, joka katkesi Serafian kaulasta. Ehdin itse etsiä nurmikkoa kontaten 15 minuuttia kun tiesin tarkkaan mihin kohtaan ketju putosi, kunnes tajusin että voin käyttää koiraa. Javalla meni tasan 2 minuuttia ketjun nostamiseen, ja siitä yli 1,5 minuuttia ihmettelyyn että mitä haluan sen etsivän, kun oli tottunut esineruutuun.

Nyt vuosia myöhemmin Java tajusi heti mitä tehdä, eikä sillä kulunut aikaa nostella esineet ja tuoda ne kauniisti minulle käteen.

Echolle tehtävä oli selvästi vaikeampi, liikaa intoa (lähetin sen maasta "käy siihen" ja ilman mitään käskysanaa), jäi haistelemaan esineitä muttei nostanut niitä, jolloin kehuin ylipäänsä siitä että merkkasi esineitä. Vaikein tuotava oli jostain syystä hiusdonitsi, jonka se otti todella pitkin hampain suuhunsa ja ehti ravistella ja pudotella sitä moneen kertaan... Sisällähän Echo poimii kaiken suuhunsa mitä näkee lattioilla (lasten jäljiltä sieltä löytyykin kaikkea!) ja roudaa ne huvin vuoksi minulle, eikä pudottele.

Caddylle tarkkuusetsintä oli myös kohtuullisen helppo ja esineiden suuhun poimiminen oli luontevaa.

Echolle tein toisena päivänä samanlaisen ruudun, ja nyt oli jo hiukan jyvällä mitä hain, onnistui selvästi paremmin. Kolikon nostaminen oli sen mielestä ällöttävää.. mutta toi kuitenkin.

Javalle tein tarkkuusruudun tänään maanantaina viimeksi, ja yhtenä esineenä oli alle 1cm mutteri. Kaikki nousivat jälleen kauniisti.

Keskiviikkona 5.8. tavattiin Niinan kanssa Sipoon haulikkoradalla ja otettiin pk-tottista toisen ollessa paikallaanmakuussa ja toisen suorittaessa joitain liikkeitä. Äänitehosteet isolla haulikkoradalla olivat todella mahtavat ja saimme vielä tuta ukkosen jyrinästäkin.

Echoa eivät ampumisen kovat äänet haitanneet lainkaan. Nemon parina paikallaanmakuusta tosin nousi, mutta luulen että johtui yksinkertaisesti siitä, ettei olla pitkään aikaan treenattu pitkää paikallaanmakuuta, koska muuten oli ihan yhtä innostunut ja huoleton Super-Hessu kuin tavallisestikin, keskittyen töihin täysillä.

Javan olin ottanut autoon häkkiin herkuttelemaan, ja autossa oli ilman lämpötilan vuoksi kaikki ovet tottakai auki. Käytin Javan ensimmäiseksi pissalla, ja selvästi ihmetteli ääniä tovin, mutta keskittyi kuitenkin Ota koppi -vihjeellä ottamaan namuja kiinni ja etsimään niitä maasta. Autossakin oli rauhallinen ja vein sille silloin tällöin kissanruualla höystetyn herkkupurkin syötäväksi. Viimeisenä leikitin Javaa vetoköydellä ja otin jotain ihan pientä. Leikki hienosti ja keskittyi käskyihin.

Torstaina 6.8. oli rauniotreenipäivä, ja meitähän oli peräti 4 innokasta paikalla... Jätin auton radan portin lähelle, ja ovet auki, mukanani oli Echon lisäksi Java, jonka halusin ottaa mukaan radalla ampumisen takia. Ennen muiden saapumista radalle olin Niinan Nemolle piilossa ilmaisutreeniä varten, ja Niina ampui itse Nemoa lähettäessään ja sen ilmaistessa useita laukauksia 9mm:llä. Javalle jätin häkkiin muutaman naudan ruston, ja se vaikutti hiukan jännittyneeltä kuunnellessaan ampuja, eikä ensin koskenutkaan rustoihin. Sitten vein sille kissanruokaa, joka kelpasi saman tien. Loppuajan, eli koko porukan treenit ampumisineen Java olikin autossa täysin rentona ja rauhallisena vaikka oli aivan laukausten vieressä. Java pääsi viimeisenä radalle tekemään yhden löydön, koska halusin katsoa sen toimintakykyä. Se oli niin täynnä intoa kovassa vietissä, että huhhuh! Etsi, löysi ja ilmaisi mahtavan hienosti, vaikkei ole ollut etsintähommissa nyt pariin vuoteen! Kiitos jälleen Niinalle!

Echon rauniotreenien oli tarkoitus keskittyä pariin kolmeen umppariin jotka ilmaisisi kiintorullalla, ja yhteen helpompaan, niin että kaksi ensimmäistä ovat yhtä aikaa piilossa, ja sitten kaksi seuraavaa menevät yksitellen. Ekan umpparin, roskiksen, Echo ilmaisi todella hienosti tuoden kiintorullan ja lähtien vauhdikkaasti näytölle. Toinen piilo oli omasta pyynnöstäni palokontissa ovi hiukan hiukan raollaan, ja seuraava maalimies ei tietenkään ollut vielä piilossa. Echo etsi kasan isommalta alueelta, ja prkele kuinka ollakaan tuli takaisin etujalka rullasta läpi, rulla ei ollut lauennut. Irrotin rullan toisesta päästä, ja taas kerran PRKELE voin tunnustaa ettei rullaa ole säädetty yhtään löysemmälle työkaluilla, niin että se olisi helpompi kiinnittää takaisin. Joten en saanut toista päätä kiinni, vaan rulla jäi jälleen roikkumaan kaulaan. Echo lähti rakettina etsimään mutta kääntyikin ympäri keskellä polkua ja otti rullan suuhunsa ja toi sitä minulle :O (kerran aikaisemmin on mielestäni tehnyt saman, ja samalla tavalla rulla oli toisesta päästä irti). En noteerannut mitenkään vaan lähetin uudelleen etsimään, ja nyt saikin hajua palokontista, mutta tarkennus oli vaikeaa. Pyysin maalimiestä raottamaan konttia hiukan enemmän, ja Echo saikin heti hajun ja paineli sisälle konttiin. Siellä kuulemma hetken mietti pimeässä seisovaa maalimiestä, ja lyhyen tovin tuumattuaan poimi rullan suuhunsa ja toi sen minulle. Hyvin näytölle. Kolmas maalimies löytyi hienosti ja näyttö meni hienosti, samoin neljäs maalimies.

Pepsikään ei ole ollut ihan toimeettomana, vaan se on saanut pitää herraseuraa naapurin suloiselle Ellalle, johon kaikki kolme urosta ovat aivan ihastuneita.

Yhtenä päivänä Java oli pihalla vapaana, ja Ella oli omalla puolellaan, jolloin Java säntäsi kirjaimellisesti aidalle rähjäämään. Jäin katsomaan mitä Ella tekee, se kun säntää aidalle takuuvarmasti tietäessään poikien olevan meidän puolella. Ellapa katselikin 15 metrin päässä omalla puolellaan Javan säntäilyä, ja kääntyi lopuksi rauhallisesti ympäri painellen puuhailemaan jotain muuta:) Javan saadessa pitkän nenän:D

Echon kanssa ollaan tehty myös noutokapulan (se 650g) tuontia aina silloin tällöin (inhoan itse jankuttamista ja tauot selvästi tekevät koiralle hyvää): ihan nostamista käteen sekä noutoliikkeenä, että viime Ojankokerran jälkeen myös hyppynoutona, ja uskokoon ken tahtoo, se alkaa sujua! Siis ei mälvää ja pureskele niin kovasti enää, ja jopa osaa istua edessäni kapula suussa yhtäaikaa, ja pitääkin kapulaa hetken suussaan ilman että heittää sen jaloilleni!

Kesänviettoa ja kaikkea pientä puuhaa

Blogiin tuli heinäkuun mentävä aukko.

Koirat ovat päässeet nauttimaan mökkeilystä Kuhmoisten Hahmajärvellä muutamaan otteeseen, lisäksi Java oli isännän kanssa miesporukassa Hartolassa mökillä yhden viikonlopun uimassa, veneilemässä, lojumassa laiturilla ja nauttimassa rapsutuksista. Teki kuulemma itsensä niin tykö, ettei miesparoilla ollut muuta vaihtoehtoa kuin rapsutella aamusta iltaan.

Kuhmoisissa Java harrasti jälleen pommihyppyä laiturilta, ja ihan mistä vaan uimaan pääsi, sillä seurauksella, että seuraavana aamuna esiintyi kuin takapää halvaantuneena siitä huolimatta ettei lämmittelemättä uinut ja uinnin jälkeen lämmiteltiin lihakset... Caddy ja Echo nauttivat muuten vain kunnon uintilenkeistä, ja sain jopa Pepsin uimaan muutaman lyhyen lenkin water-wubban perässä!

Keinukalliossa ollaan käyty pari kertaa: eteenlähetyksiä (Echo & Caddy), merkille menoa (Echo),
pudotettua (Echo).

Ojangossa ollaan käyty useampaan otteeseen, juuri ennen Niina S:n loman alkua, Marian ja Ronjan kanssa kahteen pekkaan, ja muutaman muun kerran. La 1.8. oltiin Niinan ja tolleripoikien kanssa viimeksi tekemässä telineitä ja tottista. Java tykkää kovasti Nemosta ja Novasta, vaikka ovat aina "menneet bussilla". Nemon kanssa Java teki häiriökoiraryhmää, ja oltiinpa useaan kertaan ihan kuonot vastakkain ja kylkikarvat melkein toisessa kiinni pyöriessämme toistemme ympäri. Sen jälkeen tein Javan kanssa telineet.

Echon kanssa merkillelähetystä (makupala astialla merkillä) ja siitä pöydille, sen jälkeen telineet, jotka kaikki menivät todella hienosti. Vielä tehtiin A-pk-esteen ylitystä ilman kapulaa, ja Echo menee yli hienosti. Toiselle kentälle menin tekemään eteenlähetyksiä (päässä pieni herkkukuppi), nekin menivät vauhdikkaasti ja hyvin. Vielä palattiin telinekentälle ja tein kapulan noutoa, joka sujui ihan hienosti. Vielä pienen esteen yli kapulan noutoa, ja sekin meni hienosti:) Kokeilin vielä kapulan heittoa A-esteen yli, haki kyllä kapulan mutta pudotti sen kiivetessään takaisin, jolloin Niina tuli auttamaan ja hetsasi Echoa kapula suussa edestakaisin estettä. Tämä sujui loistavasti, kiitos Niinalle!
Caddyn kanssa tein pöytiä ja telineitä, muuta en itse enää jaksanut.

Kapulan nostoa, ryömimisen harjoittelua ja Pepsin yskä

Pepsi kävi siis isännän kanssa näyttäytymässä eläinlääkärillä pitkittyneen yskän vuoksi maanantaina 16.5. eläinlääkäriasema Kauriissa, jossa Pepsin tarkasti Anu Jäminki. Keuhkoja ei sitten tarvinnutkaan kuvata, Anu oli sitä mieltä, että yskä on selkeästi menossa poispäin ja todennäköisemmin viruksen aiheuttama. Ja tosiaan, yskähtely on harventunut selvästi, ja kuten Anulle laitoinkin tietoja, Pepsi ei ole yskinyt öisin, on levollinen ja rauhallinen nukkuessaan, eikä yskä tule selkeästi rasituksenkaan jälkeen, ruokahalut on normaalit ja menohalut kovat.

Hieno homma! Koiravanhuksen kanssa joutuu kuitenkin miettimään asioita etukäteen, vaikka kaikki olisikin päällisin puolin kunnossa ja koira iloinen, pirteä, terveenoloinen ja liikunnallinen.

Lapset piirsivät Pepsille kortin sillä aikaa kun Pepsi oli eläinlääkärissä, ja korttiin tuli iso sydän, ja tekstiksi "Pepsi olet meille RAKAS" :)

Tiistaina tein Eican kanssa tottista; aloitettiin eteenlähetysharjoitukset Serafian avustuksella matkana ensin n. 10 metriä, sitten 15 metriä ja 20 metriä, viimeisellä kerralla vaihdettiin hiukan paikkaa. Palkkana oli herkkusafkaa avonaisessa rasiassa, jonka Serafia laski tallaamalleen paikalle nurmikon reunaan. Echo katseli sivullani. Viimeisellä lähetyksellä kokeilin 5 askelta seuraamista ennen eteen -käskyä, malttoi hienosti seurata mutta käskystä ampaisi kuin raketti. Luulen, että asia tuli Echolle aika selväksi vaikka sitä nyt aletaankin harjoitella eri paikoissa ja pidemmillä matkoilla:)

Ryömiminen aloitettiin nyt myös ekaa kertaa: käskynä siihen, namit oikeassa kädessä (nyrkissä) ohjaamassa koiraa, naksutin vasemmassa. Hyvin alkoi tämäkin, muutaman pätkän toistoja tehtiin 5 ja heti hiffasi mitä pyydetään. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan 10 metrin ryömimistä.

Echon työmoraali on mieletön: jos sille onnistuu asian rakentamaan heti oikein, se tekee täysin luotettavasti niin kuin on opetettu, eikä minun tarvitse epäillä osaako tai haluaako se tehdä jotain. (Kiitos vaan kasvattajalle!:-P)

Kapulan nostoakin kokeiltiin, tai ensin vain kämmeneltäni kapulan suuhun ottamista. Ehkä sillä on ollut jotain vaikutusta, ettei olla koskettu esineisiin todella pitkään aikaan, sillä Echo otti kapulan suuhunsa, eikä heittänyt sitä heti ilmaan tai minun varpailleni, mutta jonkun verran pyöritti suussaan. Onnistuin kuitenkin naksauttamaan sekunnin sadasosasta, jolloin ei pyörittänyt, ja annoin tiputtaa maahan. Kokeilin myös sitä, että laitoin käteni leuan alle, naksautin siitä että kapula oli edelleen suussa, ja annoin pudottaa.
Sitten laskin kapulan maahan, laitoin koiran maahan ja menin itse alas. Nosti ihan ok kämmenelleni. Annoin myös nostaa kapulaa jalkojeni edestä kämmenelleni, jolloin Echo tuli itsestään eteeni istumaan ja onnistuin naksauttamaan hetkestä jolloin kapula pysyi suussa, ja annoin pudottaa sen. Tein myös tässä niin, että laitoin käteni leuan alle, naksautin siitä että kapula pysyi suussa hetken käteni laittamisesta, ja annoin taas pudottaa. Itse olin ihan tyytyväinen, mutta täytyy malttaa niin, että teen harjoitukset vain kun on rauhallinen hetki ja ehdin itse keskittymään 100% (ilman lapsia siis, jolloin omat verenpaineet pysyvät alhaalla!).

Hassua, että kenenkään muun 4 aussieni kanssa ei ole koskaan ollut samanlaista ongelmaa, kaikki ovat nostaneet mielellään mitä tahansa esineitä (no niinhän Echokin nostaa), mutta ovat myös pitäneet suussaan ilman heittelyä ja pureskelua. Oppia ikä kaikki, olen itse sitä mieltä, että ilman ongelmia ei itse joudu miettimään tarkasti, eikä opi mitään. Se taskupeili treeniliivin etutaskussa on hyvä juttu, siitä voi aina tarkistaa kenen syytä on jos koira ei osaa tai ei tee oikein.

Echo TK1

Viime viikolla käytiin tulevaa tokokoetta varten moikkaamassa Niinan miestä Miikaa tuomarin luoksepäästävyyden nimissä, harjoitus meni todella hyvin! Kiitos Niina ja Miika! Hassuinta oli, että Echo, joka ei vieraista ihmisistä juurikaan välitä, tykästyi kovasti Miikaan.
Torstaina ajeltiin Järvenpäähän kiusaamaan samalla asialla veljeäni:) Tämäkin treeni meni loistavasti, kiitos Pertille, Pinkille, Samille ja Sonjalle! Echo tapasi myös elämänsä ekan kilpikonnan, joka oli melko jännittävä otus! Konna otti yllättävän rauhallisesti Echon nuuhkaisut ja jatkoi voikukanlehden syömistä.
Perjantaina leikittiin ja pidettiin hauskaa.

Lauantaina 13.6. käytiin kolmannessa alokokeessamme Askolassa, tuomarina Harri Laisi.
Saatiin seuraava rivi:

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen taluttimetta 9
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0 - Tyhmä ohjaaja otti jättöliikkeitä huvin vuoksi juuri ennen kokeen alkua! Koira ennakoi maahanmenon seuraamisessa ja jäikin seisomaan juuri ennen käskyä, olisin voinut vielä pelastaa tilanteen antamalla kaksoiskäskyn, mutten sitä tehnyt ja koko liike meni nollille.
Luoksetulo 9 (enpä muuten tiedä miksei saanut kymppiä, oli nimittäin täydellinen vauhdikas eteentulo ja erittäin kaunis sivulle tulo - juuri oikeaan kohtaan!)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5 - ennakoi
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 9

Loppupisteet 167, 3. sija ja Echolle TK1 :) Alossa oli 10 koiraa (2 jäi pois), joista 4 sai 1-tuloksen.

Kokeen jälkeen otin vielä seuraamista palkan kanssa ja leikitin Echoa vesirotalla hetken.

Sunnuntaina Javan kanssa tokoa ja palkka vesirotalla ja narupallolla. Todella hyvä seuraaminen ja tiivis kontakti! Java kuumuu taisteluleikistä juuri sopivasti ja kiskoo ihan tosissaan tiukalla otteella.
Echon kanssa tokoa, nameilla seuraamista ja luoksetuloa, leikkiä isolla patukalla (tarttui ihan kunnolla kiinni ja veti vastaan kun kevyesti kosketin sen kuonoa kämmenelläni). Sitten tehtiin esineruutu nurmikolle, tallasin alueen ja vein 3 esinettä. Esineet eivät näkyneet ruohikosta. Hienosti ja innokkaasti lähti lelu-käskyllä, ja toi kaikki vuorotellen. Leikittiin vielä isolla patukalla, jota kävi hakemassa myös lehti-imurin päältä. Imuri keikahti Echon noustessa sitä vasten, ja Echo säikähti keikahdusta, mutta sen jälkeen keikautti itse uudelleen saadakseen patukan.
Pepsin kanssa patukkaleikkiä ja esine-etsintää. Todella hienosti etsi ja toi jokaisen esineen, sille oli 4 esinettä ruudussa. Lopuksi leikittiin vielä hetki patukalla ja boomer ballilla.
Caddyn kanssa seuraamista ja käännöksiä, estehyppyä, liikkeestä seisominen (hyvä pysähtyminen!), esineruutu (3 esinettä) ja viimeiseksi isäntä taisteli patukan kanssa, pidin Caddyä kiinni ja Erkka juoksi patukkaa heiluttaen karkuun, laskin Caddyn perään. Erkkaa alkoi jo naurattaa kun Caddy roikkui patukassa ihan tosissaan eikä laskenut irti. Antoi lopulta Caddyn voittaa patukan.

Ojangossa telineitä ja tokoa, Keinukalliossa tokoa

Ojangossa käytiin ti 2.6. Sarin, Jaden & Nellin sekä Niinan, Nemon ja Novan kanssa treenaamassa telineitä ja tokoa.

Caddyn kanssa tein telineet, merkin ja pöydät, kaikki meni ihan hienosti:)

Echon kanssa tokokentällä yhteispaikallaanmakuuta Novan kanssa, sekä leikittäen kontaktia, sivullaolemista, jättöliikkeitä (pysähtyminen ja lelu lentää), ja namien kanssa liikkeet loppuun, käännöksiä ja seuraamista.

Sen jälkeen käytiin tekemässä telineet, merkille lähetys ja pöydille ohjaus. Echo meni kaikki telineet itsevarmasti ja reippaasti, myös tikapuut vaakatasossa sekä keinun, otin pari toistoa. Merkille hienosti ja pysähtyi, pöydille hienosti kun vein namit joka pöydälle.

Kokeiltiin vielä matalamman pk-A:n ylitys pariin kertaan, meni loistavasti.

Javan kanssa heittelin ensin frisbeetä (ylimääräiset kierrokset pois:) ja sen jälkeen otettiin koirahäiriö-henkilöryhmää Nemon kanssa, jopa niin että oltiin 30cm päässä toisistamme (koirat niin lähekkäin). Meni todella hienosti. Lisäksi tehtiin vähän kontaktia ja seuraamista, ja Java teki myös telineet, oli todella innoissaan.

Marjolahdessa käytiin Iisakin ja Serafian kanssa yhtenä päivänä lenkittämässä koirat, harmi ettei tullut kameraa mukaan kun kaikki koirat dyykkasivat kalliolätäkköön uimaan (on sen verran syvä ettei siinä keskellä ihan kahlaa). Metsä oli täynnä tuoreita hirven jälkiä ja jätöksiä, olivat varmaan jossain kuusien takana katselemassa meidän retkeä. Koirat eivät noihin hirviin reagoi jos eivät lähde edestä juoksuun, sen jälkeen hippulat vinkuu ja Nasan avaruuskeskuksen Discoveryn laukaisukaan ei tunnu miltään kun neljä aussieta lähtee vierestä.

Pepsi yskähtelee edelleen, mutta antibiootti selvästi vaikutti niin, että yskä on rauhoittunut satunnaiseksi yskähtelyksi, joka ei ole kovin voimakasta. Katsotaan vielä tämä viikko, josko sittenkin olisi ollut virus. Muutenhan vaarilla on menohalut kovat, juoksee mielellään ja jaksaakin, eikä ala liikunnankaan jälkeen yskiä tai rasitu, ja ruokahalut ovat yhtä hyvät kuin aina, lihat ja luut maistuvat, jopa niin että ruokakuppien kolistelu laukaisee Pepsissä isoimman vinkumisen nykyään (menee jopa Echon yli)!

Kotipihassa ollaan tehty Einarin kanssa luoksetuloa ja sivulletuloa, oikealle ja vasemmalle käännöksiä.

Keinukalliossa käytiin Pipsan tokoissa sateisessa kelissä eilen ti 9.6. Sarin ja Pauliinan sekä Anun kanssa.

Echon liikkeet menivät yllättävän hyvin, palkkana herkut ja Wubba & narupallo & vesirotta.

Java oli mukana ja pääsi ensin rinteeseen juoksemaan Kongin frisbeen perään, sen jälkeen tehtiin jotain pientä nurmikentällä.

Tavattiin myös pitkästä aikaa Pepsin poika Dali, joka täyttää heinäkuussa 9 vuotta, mutta sitä ei todellakaan uskoisi:) Dali taitaa muistuttaa ulkonäöltään veljeään Brucea.

Super-Echo ja tokotreeniä

Aloitetaan nyt ensin alkuviikosta, eli tiistaiksi oli Javalle varattu aika Kauriiseen Katja Liljalle, joka otti ohutneulanäytteet Javan pikku pateista, ja patologin sekä Katjan mukaan kaikki ovat pelkkiä tali- tai rasvapatteja. Eivät ole juurikaan kasvaneet, eivätkä ole kovin suuria, joten niitä vain seurataan, akuutille leikkaamiselle tms ei ole tarvetta kun eivät mitenkään haittaa. Java käyttäytyi todella hienosti, oli rento ja rauhallinen. Ja tottakai itseä helpotti tieto, ettei noissa pateissa ole nyt toistaiseksi mitään ikävää.

Keskiviikkona käytiin tokoilemassa Keinukalliossa Niinan ja tolleripoikien sekä Sarin ja Jaden kanssa, Serafia ja Iisak olivat fillareineen mukana joten muiden koirat saivat kunnolla lapsi-häiriötreeniä:D Echon kanssa tein hauskanpidon nimissä hiukan seuraamista, pysähdyksiä, liikkeellelähtöä ja siitä heti palkkaa, käännöksiä, jättöliikkeitä. Kaikki menivät hyvin, joskin nurtsilla tuntui olevan kiinnostavia hajuja enemmän kuin tavallisesti, mutta pienellä yskäisyllä sain Einarin "takaisin hallintaan".
Caddyn kanssa tehtiin myös seuraamista, jättöliikkeitä ja käännöksiä, sekä yhteispaikallaanmakuu Jaden ja Nemon kanssa. Niinan jättäessä Nemon istumaan ja poistuessa itse rakennusten taakse Caddy keksi kuin keksikin jostain syystä vakoilla Niinan perään ja nousta ylös. Palautin sen paikalleen ja jatkoin paikallaanmakuuta. Muuten ok.

Torstaina oli rauniotreenien vuoro.
ECHON TREENIT SUJUIVAT TOSI HIENOSTI! Siitä siis otsikko Super-Echo.

6 löytöä, joista kaksi ekaa oli umpparit, ihan ekalla käsi hiukan näkyvissä. Nyt kaksi ekaa meni samaan aikaan, muut yksi kerrallaan, jotta tilanne pysyy minunkin hallinnassani.
Ekalta toi rullan todella kauniisti ja lähti hienosti näytölle. Tokalta, joka oli kokoumppari, lähti tuomaan rullaa upeasti, mutta tein itse mokan. Siirryin lähetyspisteeltä eteenpäin polkua niin, että kuljin uuden ison merikontin ohi, ja huhuilin liian vienolla äänellä äänimerkkiä missä olen. Echo vei rullaa lähetyspisteelle, missä muu joukko vielä seisoi, ja hämmentyikin kun en ollut siellä. Kutsuin sen luokseni ja lähetin uudelleen, mutta nyt koira oli sitä mieltä, että piilo on jo ilmaistu, ja ihmetteli piilon ympärillä kuvioa jonkin aikaa. Annoin rauhallisesti uuden käskyn, ja menin lähemmäs piiloa, pyysin maalimieheltä sen verran apua, että työntää puoli kättä näkyviin. Saman tien Echo tajusi, että tässä on kyse rullasta, ja haistettuaan kättä poimi kiintorullan ja toi sen kauniisti käteeni, sitten näytölle ja palkka. Kolme seuraavaa piiloa olivat ei-umppareita, mutta näitä joutui hetken etsimään. Teki töitä vauhdikkaasti ja innokkaasti, käytti todella hyvin nenäänsä, ja toi upeasti joka kerran kiintorullan käteeni asti. Viimeinen piilo oli vielä yksi umppari polun päässä, ja nyt siis kokonaan suljettu piilo. Vaikka Echo oli selvästi viimeiselle lähettäessäni jo väsynyt, sillä oli into korkealla ja etsi TODELLA HIENOSTI. Kiersi hajun saatuaan umpparin kerran ympäri, sitten tarttui kiintorullaan ja toi sen kauniisti käteeni saakka, sitten näytölle, jossa maalimies ensin palkkasi ruualla, sitten leikitti Echoa köydellä.
Hieno koira, olen kyllä tajuttoman ylpeä tuosta Superhessusta!

Muun ryhmän jälkeen meitä jäi Niina ja Heidi minun lisäkseni kakkosten kanssa, ja otettiin kaikille kakkoskoirille yksi umpipiilo metelin kera. Caddy hoiti työnsä yhtä hyvin kuin aina, metelistä piittaamatta, ja ilmaisi kaivon hienosti, maalimies oli pohjalla ja kansi kiinni.

Kiitos Niinalle, myös Pepsi pääsi radalle tekemään yhden löydön:) Ja Pepsi oli oikein innoissaan. Hienosti muisti mistä on kyse ja kulki betoniputkien läpi ottamassa hajua piilosta. Ilmaisi myös haukulla. Iso kiitos Niinalle!!